KOIRA-ARTIKKELIT | Muut koira-artikkelit »

KOIRAN KYSTIITTI ELI VIRTSARAKON INFLAMMAATIO

Lohjan Pieneläinklinikka
puh. 019-36051

Mikä aiheuttaa kystiittiä?

Kystiitti kirjaimellisesti tarkoittaa virtsarakon inflammaatiota. Termi on kuitenkin yleistermi ja sitä käytetään useista sairauksista, jotka aiheuttavat virtsarakon inflammaation.

Koiralla yleisin kystiitin aiheuttaja on bakteerien aikaansaaama inhektio eli tulehdus. Muita aiheuttajia ovat virtsakivet, kasvaimet tai polyypit virtsarakossa ja divertikula eli umpipussi rakossa.

Mitkä ovat kystiitin oireet?

Yleisin omistajan huomaama oire on verinen virtsa, hematuria. Lisäksi monilla koirilla virtsaaminen on kivuliasta; ne saattavat virtsata useita pienempiä pissoja kuin normaalisti ja kuluttavat runsaasti aikaa virtsaten vain pienen pissan.

Oireet riippuvat paljon kystiitin aiheuttajasta. Bakteeri-infektio aiheuttaa yleensä veristä virtsaa ja virtsaamisvaikeuksia. Virtsakivet ovat hyvinkin karkeita. Kivet hankaavat rakon seinämiä, mikä aikaansaa myös veristä virtsaa ja virtsaamisvaikeuksia. Virtsarakon kasvaimet ja polyypit eivät yleensä ole rakkoa ärsyttäviä, mutta voivat aiheuttaa lieviä virtsaamisvaikeuksia ja verivirtsaisuutta. Divertikkeli on pieni umpipussukka virtsarakon seinämässä. Tämä rakon rakenteellinen muutos voi pitää yllä bakteeri-infektiota ja siten oireet muistuttavat infektion oireita.

Miten kystiitti diagnosoidaan?

Edellä luetellut kliiniset oireet viittaavat vahvasti kystiittiin. Pelkkien oireiden perusteella ei kuitenkaan voida diagnoosia tehdä ja lisätutkimukset ovat tarpeellisia.

Ensimmäisiä lisätutkimuksia ovat mm. virtsanäytteen tutkiminen, virtsanäytteen bakteeriviljely ja virtsarakon palpaatio (tunnusteleminen vatsapeitteiden läpi sormilla). Virtsanäytteestä tutkitaan mm. sen ominaispaino, sedimentti eli sakka ja tehdään ns. pikaseulonta. Tällä tutkimuksella voidaa diagnosoida kystiitti, mutta sen aiheuttajasta ei voida tehdä johtopäätöksiä. Virtsanäytteen bakteeriviljelyllä saadaan selville tulehduksen mahdollinen aiheuttajabakteeri ja siihen parhaiten tehoava antibiootti. Virtsanäytteen viljelyn valmistuminen kestää kaksi vuorokautta. Virtsarakkoa palpoimalla voi joskus tuntea virtsarakossa olevan suuren virtsakiven.

Koirallani todettiin kystiitti, mutta ei bakteeri-infektiota eikä myöskään virtsakiviä voitu tuntea palpaatiossa?

Noin 20% tutkimusten tuloksista johtaa tähän tilanteeseen. Silloin tarvitaan lisää jatkotutkimuksia. Röntgenkuvauksella voidaan nähdä monia virtsakiviä, mutta läheskään kaikki virtsakivi-laadut eivät ole röntgentiiviitä, eikä niitä siis välttämättä nähdä tavallisissa röntgenkuvissa. Myöskään kasvaimet, divertikkelit tai polyypit eivät näy tavallisissa röntgenkuvissa. Tavalliset röntgenkuvat voidaan yleensä ottaa rauhoittamattomalta eläimeltä. Mikäli tavallisista röntgenkuvista ei pystytä tekemään diagnoosia, voidaan ottaa ns. kontrastiröntgenkuvat, joissa virtsarakkoon laitetaan esim. ilmaa kontrasti-aineeksi, mikä auttaa havaitsemaan myös tavallisessa röntgenkuvassa havaitsemattomat kasvaimet, polyypit, divertikkelit tai ei-röntgentiiviit virtsakivet. Kontrastiaineen laitto virtsarakkoon vaatii kuitenkin eläimen katetroimisen ja siten myös rauhoittamisen.

Ultraäänitutkimuksella pystytään tarkemmin tutkimaan virtsarakkoa. Tällöin virtsarakon olisi hyvä olla täysi. Tutkimuksella pystytään tutkimaan mahdollisia virtsakiviä, kasvaimia, polyyppeja, mutta myös virtsarakon seinämän paksuutta yms. seinämän muutoksia. Myös ultraäänitutkimus pystytään tavallisesti tekemään ilman eläimen rauhoittamista.

Koirat, joilla on myös muita sairauden oireita kuten esim. kuumetta, heikentynyt ruokahalu tai alakuloisuutta vaativat tarkempaa tutkimista mahdollisten systeemisairauksien tai verenvuotohäiriöiden selvittämiseksi. Tällöin tutkitaan myös verenkuva.

Miten kystiittiä hoidetaan?

Hoito riippuu luonnollisesti kystiitin aiheuttajasta. Bakteeri-infektiot parantuvat yleensä melko hyvin antibioottilääkityksellä. Jotkin virtakivet on mahdollista sulattaa erityisellä ruokavaliolla, toiset pitää poistaa leikkauksella. Hyvänlaatuiset kasvaimet, polyypit ja divertikkelit hoidetaan kirurgisesti yleensä hyvin ennustein. Pahanlaatuiset kasvaimet virtsarakossa ovat suhteellisen huonoja hoitoennusteeltaan, niihinkin käytetään kuitenkin lääkitystä, jolla pystytään helpottamaan koiran vointia.

Sivun alkuun »